Vähän puhuttu väestötilasto Amerikasta

Vox.com kirjoitti pari päivää sitten mediassa yllättävän vähän huomiota saaneesta tilastosta, joka koski Yhdysvaltain väestön eliniänodotteen kehitystä. Eliniänodote laski viime vuonna ja se laski nyt jo toista vuotta putkeen. Kyseinen tilasto on saanut yllättävän vähän huomiota mediassa ottaen huomioon, että eliniänodote on ihan keskeisimpiä mittareita ihmisten hyvinvointia arvioitaessa eikä vastaavaa ole nähty Yhdysvalloissa vuosikymmeniin.

Edellinen kerta kun eliniänodote laski edes yhden vuoden ajan oli 1993 ja tuo johtui suurelta osin AIDS-kuolemien huipusta. Edellisen kerran eliniänodote laski kaksi vuotta putkeen yli 50 vuotta sitten 1960-luvun alussa. Yhdysvaltain eliniänodote on Länsi-Eurooppaan verrattuna hieman matalampi, mikä selittyy varmaankin köyhemmän väestönosan heikommalla terveydenhuollolla. Viime vuosien kehitystä selittää ilmeisesti kaikkein parhaiten käsiin räjähtänyt opiaatti- ja heroiiniepidemia, mutta ilmeisesti myös esimerkiksi alkoholiriippuvuuteen liittyvien kuolemien ja itsemurhien määrät ovat kasvaneet.

Trumpin töhöilyjen, riidanhaastamisen ja kulttuurisodan lietsonnan yksi pahimpia seurauksia kai on, ettei näihin ongelmiin oikeasti kiinnitetä huomiota. Tai jos aiheeseen joskus kiinnitetäänkin humiota, niin ratkaisuja ei ainakaan mietitä, vaan tyydytään sanomaan että tähänkin ovat syyllisiä globalistit, maahanmuuttajat, likaiset vähemmistöt, rannikoiden liberaalit sekä social justice warriorit.

 

4 thoughts on “Vähän puhuttu väestötilasto Amerikasta

  1. “Thanks, Obama”

    Kuulostaako tutulta? Sama levy, eri presidentti.

    Huumekuolemat ovat olleet kasvussa jo toisen Bushin ensimmäiseltä kaudelta lähtien eikä asian eteen ole tehty liittovaltiotasolla mitään ennen Trumpin hätätilajulistusta viime lokakuulta.

    Demokraattien huomiosta kilpailee lukuisia muita uhriryhmiä eikä ahdistukseensa narkkaava valkoihoinen sinikaulusporukka ole tässä hierarkiassa korkealla. Ja vaikka tahtoa löytyisikin työkalupakista puuttuu poliittisesti hankalia keinoja, esimerkiksi tiukempi rajakontrolli.

    Ei kannata toivoa Trumpilta ja republikaaneilta ihmeitä, mutta demokraateilta ei ole odotettavissa kuin lässytystä ja vittuilua.

    1. Siinä on tietysti totta, että opiaatti/heroiiniepidemian räjähtäminen käsiin tapahtui molempien puolueiden vahtivuorolla. Lisäkksi esim. vaikka Ohion Kasich tuntuu republikaanina tehneen ihan hyvää työtä ja jopa jollain Tennessen punaniska-alueilla näkökulma huumeidenkäyttäjiin on muuttunut lähes progressiiviseksi. Onhan tuossa paljon lähes sietämätöntä tekopyhyyttä (vrt crack-epidemia), mutta kai se on loppupeleissä vain hyvä, että republikaaneillakin tulee ede jonkinlaista ymmärrystä huumekoukussa olevia kohtaan, vaikka sitten vain heroiinihilbillyjen kautta.

      Mutta jos nyt kaivellaan menneitä, niin kyllä pistäisin hävyttömän säätelemättömän opiaattimainonnan ja big pharman lobbailut ja sikailut enemmän republikaanien piikkiin. Samoin rebuilla on ihan viime vuosiin asti laajasti katsottu huumeongelmat käyttäjien moraaliseksi heikkoudeksi ja on vain ihan oikein että kärsivät. Turha toivoa mitään apua julkiselta sektorilta. Lienee myös perusteltua sanoa, että nimenomaan republikaanit ovat olleet sitä mieltä, että näkymätön käsi kyllä hoitaa homman vaikka teollisuustyöpaikkoja katoaakin, turha kenenkään valittaa.

      Lisäksi nyt Obamacarden alasajoa yritettäessä varmaan menee myös aika hyvin rahaa vieroitusklinikoilta.

      Rehellisesi sanottuna vaikea ottaa sinua kovin vakavasti, jos esität rajakontrollia ratkaisuksi Amerikan laskeneeseen elinajanodotteeseen.

      1. Bill Clintonin kausilla nähtiin suurimmat lääkkeiden mainonnan sääntelyn vapautukset. Eipä sitä kyllä republikaanitkaan suureen ääneen vastustaneet.

        No mutta aika vähän kuuluu nykyään evankelisista kristityistä republikaanipuolueen sisällä…? Oma perstuntumani on, että republikaanien äärilaidan kaheliosasto on huomattavasti kutistunut ja demokraattien taas kasvanut. Puolueet ovat siirtyneet vasemmalle.

        Asiaan perehdyttyäni ja hieman fundeerattuani tarkennan vähän. En tarkoittanut rajavalvontaa miksikään patenttiratkaisuksi huumeongelmaan. Otin sen esimerkiksi poliittisesti hankalasta asiasta demokraateille. Huumekuolemia voisi tietysti saada vähenemään jos fentanyyliä ja heroiinia saisi pois markkinoilta. Mitä en tiennytkään oli, että fentanyyli liikkuu pienissä erissä ilmarahtina. Eli rajavalvonnan lisäämisestä ei olisi juurikaan apua.

        1. Yleisesti ottaen ei tietysti kannata valtaisan paljon syyttää istuvaa presidenttiä mistään. Suuri osa asioista tapahtuu suurelta osin presidentin tekemisistä tai tekemättä jättämisistä riippumatta. Mutta Bill Clinton ei toki ollut esim. huumeideinvastaisen sodan suhteen millään lailla progressiivinen voima. Mutta olen tosin aika vahvasti myös sitä mieltä, että jonkinlaista säätelyä kaipaavat toimijat kuten esim. opiaattipohjaisten lääkkeiden valmistajat ovat saaneet Amerikassa erityisen vapaat kädet juuri republikaanien säätelyvastaisuuden takia.

          En tiedä miten kalibroit poliittista tutkaasi, mutta minusta on selvää, että teekutsuliikkeestä lähtien republikaanit ovat siirtyneet ainoastaan entistä kahelimpaan suuntaan. Jos pillun kourijan äänestämistä haluaa pitää esimerkkinä kristillisten arvojen laskusta puolueesta, niin ehkä joo, mutta vaikea nähdä uskonnollisuuden ihan kauheasti muuten heikentyneen.

          Itse olen aika vakuuttunut, ettei huumeiden aiheuttamia ongelmia ylipäätään yleensä tehokkaimmin torjuta tarjontaan puuttumalla, vaan kysyntäpuolueen vaikuttaminen on tehokkaampaa. Suosittelen kuuntelemaan esim. tämän podcastin jos aihe kiinnostaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *