Virtue signalling

Virtue signaling on taas näitä viime vuosien poliittisen nettikeskustelun trendisanoja. Sanalle virtue signaling ei taida kuitenkaan olla kovin selkeää käännöstä. Suomeksi selitettynä kyse on kuitenkin puheesta, tekstistä tai toiminnasta, joka jonkun muun mielestä on tehty vain siksi, että tekijä pääsisi esittelemään muille omaa hyveellisyyttään. Ei muka oikeasti uskota siihen mitä sanotaan, tai ainakaan olla valmiita tekemään mitään sen eteen, mutta halutaan esittää hyvä ihmistä muille.

Hiljattain törmäsin taas toistuvaan ja aika hämmentävään virtue signaling-sanan viljelyyn, kun seurasin Ezra Klein vs Sam Harris-debatin jälkilöylyjä. Kulttuurisotakeskusteluissa nationalistinen taantumuksellisto  tuntuu käyttävän virtue signaling-sanaa ennen kaikkea maahanmuutto- ja rasismikeskustelujen yhteydessä, mutta toki sanaa käytetään muillakin kentillä. Sanan käyttö on mennyt kuitenkin sellaisille ylikierroksille, että monet kehnommat keskustelijat  sanovat virtue signaling kun eivät enää osaa vastata millään muulla vastapuolen argumentteihin.

Minun on kuitenkin ollut hieman vaikeaa ihan hahmottaa sitä pahuutta, joka halutaan nähdä “hyväsignaloinniksi” luokittellussa toiminnassa. Tai ensinnäkin jos käytetään juuri tiettyjen nettikeskustelijoiden feels vs reals-argumentointia, niin henkilön mahdollisen omahyväisyyden tai ideologisten motiivien tulisi olla toissijaisia ja meidän pitäisi katsoa vain argumentaation paikkansapitävyyttä tai toiminnan seurauksia.

Suhtaudun myös hieman kriittisesti siihen, että useinkaan pystyisimme kovin selkeästi tietämään, mitkä ovat toisen ihmisen perimmäiset motiivit. Tai tietysti tavallaan ihmisen toiminnan motiivina on aina loppupeleissä se, että kokisi sisäistä mielihyvää ja tuolla lailla voidaan kyseenalaista ihan kaikki hyväntekeväisyys tai toisten auttaminen tms.

 

Kuvahaun tulos haulle virtue signaling

 

Ja virtue signaling on tietysti ihan oikeasti olemassa ilmiö, joka näkyy välillä häirtisevällä erityisesti somessa kun tietyntyyppiset ihmiset tuuttaavat Trump-aiheisia viestejään esille, mutta nykyään tuntuu, että noin 90% kommenteista, joissa käytetään sana virtua signaling, voi huoletta jättää huomiotta.

Tapetaan kaikki normaalit

Vimeisen reilun kuukauden olen hypistellyt rakkaassa kirjakaupassani Angela Naglen tuoretta kirjaa Kill all the Normies: Online Culture Wars From 4Chan And Tumblr To Trump And The Alt-Right. Tuo on vaikuttanut nimen ja aihepiirin perusteella perverssillä tavalla mielenkiintoiselta kirjaselta, jossa pureudutaan nykyisen kultuurisodan irvokkaimpiin netti-ilmentymiin, mutta en sitten kuitenkaan ole raaskinut ostaa kirjaa.

 

Kuvahaun tulos haulle kill all normies

Tänään kuitenkin kuuntelin Ezra Kleinin podcastin uusimman jakson, jossa Angela Nagle oli vieraana ja tulin johtopäätökseen, että tuo kirja pitää ihan ehdottomasti lukea. Ezra Kleinin podcast ja ylipäätään koko Vox on niitä positiivisempia esimerkkejä nettiaikakauden uusmedioista. Näkökulma on amerikkalaisittan liberaali ja ehkä keskustavasemmistolainen, mutta kyllähän tuo nyt ihan objektiivisesti arvioiden on sieltä mediakentän laadukkaimmasta päästä.

Keskustelussa käydään mielenkiintoisesti läpi alt right-hörhöilyjä ja ennen kaikkea sen yhteyksiä 4chaniin ja nettikulttuurin. Miten erilaiset netin aiemmin irralliset ryhmät kuten räiskintäpelien pelaajat, “pelimiehet” ja miesasiamiehet päätyvät oudolla tavalla Richard Spencerin kaltaisten fasistien vaikutuspiiriin? Miten jonkinlaisen ironian kautta rasismi/fasismiläppää heittävä porukka päätyy tilanteeseen, jossa se alkaa tosissaan kannattamaan ajatuksia, joita se aluksi viljeli ironisesti ja läpällä? Ja miksi kultuurin rappiosta saarnaava porukka jopa itsetarkoituksellisella tavalla diggailee lonkeropornoa ja omalla käytöksellään ilmentää nykykultuurin irvokkaimpia piirteitä.

Samaistuin tässä myös vahvasti podcastin isännän Ezra Kleinin kommentteihin. Kuulun kai karkeasti samaan ikäluokkaan tämän 4chan-jengin kanssa, mutten silti todellakaan kykene samaistumaan tuohon porukkaan. Ja kun 30 ikävuotta alkaa pikkuhiljaa lähestyä, niin alan myös ehkä huolestuttavasti keski-ikäistyä. Tai huomaan miettiväni, että mitä tästä nykynuorisosta ja varsinkin sen asosiaalisemmasta aineksesta tulee jos se on kasvanut näiden netin pahimpien törkyröykkiöiden keskellä.

Tavallaan sitä toivoisi ettei tätä öyhötysekosyystemin sontaa tarvitsisi vakavasti miettiä, mutta kun sen kanssa nyt kuitenkin joudutaan elämään, niin kai sitä kannattaa yrittää ymmärtää. Mutta suosittelen todellakin kuuntelemaan tuon Ezra Klein Shown uusimman jakson.