All male panel!

Olin tässä hiljattain kuuntelemassa erästä paneelikekustelua. Homman alkaessa joku yleisöstä huudahti all male panel. Ja toden totta, viisihenkinen paneeli koostui pelkistä miehistä. Tämän jälkeen vitsailtiin hyvässä hengessä siitä, pitäisikö joku paneelisteista äänestää pois ja olisiko joku nainen yleisössä halukas astumaan mukaan paneelistiksi. Yleisöstä noin puolet ehkä yli puoletkin oli naisia. Homma kuitenkin vedettiin läpi alkuperäisellä kokoonapanolla

Tämä oli itseasiassa jopa positiivisella tavalla esimerkki siitä, miten reagoida tiettyjen asioiden sukupuolittuneisuuteen. Ylipäätään tuo Saara Särmän all male panel-hassuttelu oli minusta ihan hyvä tapa kommentoida aihepiiriä. Kuitenkin tuntuu, että monet haluvat tulkita nämä aina väärin mahdollisimman ilkeällä tavalla.

 

Kuvahaun tulos haulle all male panel

 

Kuten nyt ihan missä tahansa yhtään isommassa ilmiössä, niin joku vetää homman överiksi. Mutta all male panel-vitsailu on vaikuttanut minusta lähinnä tavalta kiinnittää huomiota tiettyyn ilmiöön, ja yritykseltä saada ihmiset ajattelemaan asiaa. Ja juuri tästähän on usein kyse kun puhutaan siitä kuinka esim. naiset tai etniset vähemmistöt ovat aliedustettuina joissain asemissa tai rooleissa.

Kyse ei ole siitä, että jokaisessa paneelissa sukupuolien pitäisi olla tasaisesti edustettuna, tai että tähän jotenkin pakotettaisiin. Kyse on siitä, että perinteisesti miesten dominoimilla aloilla ihmisillä saattaa olla tiedostamattomia taipumuksia valita esimerkiksi paneelisteiksi miehiä, eikä tätä välttämättä edes tulla ajatelleeksi, ellei asiaan kiinnitetä erikseen huomiota. Ja joissain asioissa sukupuolten kokemukset ovat myös keskimääriin erilaisia ja käsiteltävästä asiasta saattaa muodostua yksipuolinen kuva jos äänessä ovat pelkästään yhden sukupuolen edustajat.

Pidän esimerkiksi hieman epäilyttävinä ihmisiä, jotka syystä tai toisesta lukevat ja kuuntelevat ainoastaan miespuolisten autoriteettien kommentteja, mutta ovat absoluuttisen vakuuttuneita siitä, että heidän kuvansa ei voi olla millään lailla vinoutunut. Usein tällaiset hahmot ovat sitten samaan aikan  ihmeellisesti vielä vakuuttuneita siitä, että sukupuolten välillä on perustavanlaatuisia biologisia eroja, jotka vaikuttavat kaikkeen.

En halua ruveta rajaamaan esimerkiksi lukemiani kirjoja sen perusteella, että lukisin niitä tasaisesti sukupuolen perusteella. En kuitenkaan “suojele egoani” ja väitä etteikö tämä saattaisi vaikuttaa himpun verran siihen, miten tulkitsen maailmaa. Samoin paneeleita järjestettäessä ei tarvitsisi priorisoida sukupuolinäkökulmaa kovin korkealle, mutta pidän myös hämmentävänä ja suorastaan vahingollisena sitä, jos paneelien sukupuolittuneisuudesta huomauttaminen ja sen vaikuksista puhuminen nähdään jonkinlaiseksi vihamieliseksi hyökkäykseksi, joka pitää nujertaa.